Uusiokäyttöä

Eiliset ravut olivat kyllä todella hyviä. Hirmuinen kuoriminen, mutta taatusti vaivan väärti. 

Ties vaikka innostuisi ottamaan tästä joka vuotisen perinteen.

Tänään onkin sitten ollut sellainen sunnuntainen meno ja olo. 

Kiireetöntä tekemättömyyttä. Ihanaa! 

Rakastan tällaisia päiviä, kun oikeasti voi vain olla tai tehdä, jos se huvittaa.

Napsin teille joku päivä kuvia olohuoneesta. 

Viime vuonna sain ystävältäni hänen hylkäämän pienen keittiöpöydän vuokra-asuntooni. 

Takaisin tähän kotiin muuttaessa pöytä löysi jalat katkaistuna paikkansa kesähuoneesta. 

Tai oikeastaan tänä kesänä kesähuone on toimittanut leikkimökin virkaa. 

Me aikuiset ollaan viihdytty niin hyvin uudella katetulla terassilla. 

Tuossa joku päivä istuskelin siellä kesäleikkihuonemökissä ja sain idean raahata pöytä meidän olkkariin. 

Oikeastaan ihan kivaa vaihtelua jo monta vuotta palvelleen pyöreän pöydän tilalle. 

Samalla lisäsin jokusen kynttilän olkkariin. 

ja niitä onkin nyt sitten saanut jo iltaisin poltella. 

Tykkään kyllä ihan todella näistä elokuun pimenevistä illoista.

Pöytä on ihan todella kulunut, joten siis oikein passeli meille.
Kivaa vaihtelua.

Lopuksi vielä hirmuisen suuri synttärionnittelu omalle äidille näin bloginkin kautta <3

Rapuja

Sain pienen hetken aikaa itselleni ja päätinkin sen käyttää hyväksi ja tulla moikkaamaan tänne. 

Täällä odotellaan kovasti saunan lämpeämistä ja pienimuotoisten rapukestien alkamista. 

Ihan omalla porukalla herkutellaan ravuilla ja voi hyvä päivää, 

miten nuo rapuset tuolla jääkaapissa minua jo kutsuukin. Nam! 

Muutama rakettikin on ostettuna, mutta vähän arveluttaa noiden ampuminen tällä kelillä 

vaikkakin tässä onkin viime päivinä aika reilusti sadellut.

 Näiden kuvien saattelemana toivottelenkin nyt siis teille oikein ihanaa lauantaita. 

 P.S yleensä meillä ei ole tapana pyllistellä. 

Taitaa olla vielä tämä naisen ajatukset viime öisellä Dingon keikalla :D

Keittiössä

Vielä saatte hetken odotella saunakuvia. 

Viimeisiä silauksia siellä vielä tehdään ja tuollaisen tumman tilan kuvaamiseen pitääkin sitten oikein keskittyä.

Mutta kuvasin sitten ihan toista ääripäätä valon suhteen. Meidän keittiötä. 

Tila on tosi valoisa muutenkin, mutta lattioiden maalauksen jälkeen se sitä ainakin on. 

Sekä eteisen, että keittiön lattiat maalasin Uulan Puolikiiltävällä puulattiamaalilla. 

Jo eteispostauksessa kirjoitin, että tykkään kun tuosta valkoisesta tuli sellainen pehmeä pinta.

Alkujaan mielessä oli superkiiltävä lattia, mutta tämä onkin juuri sopiva meille. 

Puulattiamaalin ominaisuudet oli juuri sopivat tällaiselle vähän isommalle perheelle. 

Illalla maalasin ja jo aamulla pystyi kahvit keittelemään. Seuraavinä iltoina uudet kerrokset. 

Keittiön lattia tarvitsi kolme kerrosta eteisen kahden sijaan. Lattiat maalattiin isolla sutilla, 

joka teipattiin lattiamopin varteen kiinni. Selkäkin siis säästyi, hahah.  

Ihan super iso kiitos rakkaalle ystävälleni Miialle avusta tässä hommassa.

Sanomattamakin on varmasti selvää, että lopputulos on ihan mahtava. 

Tosin tässä käytännössä kesän aikana on tullut esille, että valkoinen keittiönlattia + 6 elävää olentoa, ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Katsotaan josko tämä keittiö saisi vielä vähän jotain ekstraa. Bongasin nimittäin ihan tosi kivan idean tässä taannoin yhdestä lemppariblogistani, 

jonka voisi kyllä toteuttaakin. Pitää oikein asiaa tässä pohtia.

 Keittiön tasot piti myös maalailla, mutta sen verran nyt kunnioitan miestäni, 

joka tuumi että voisi tulla vähän liian valkoiseksi hänen makuunsa. Ei tuo tasojen väri nyt niin hassummalta enää näytäkään, kun lattiasta hävisi sama väri.

Me jatketaan täällä sairaspäivän viettoa. Onneksi eskarilainen selätti kuumeen eilisen aikana ja huomenna toivon mukaan palataan arkeen taas.

Ihanaa ja super lämmintä päivää kaikille <3

Pieni pala muistoihin.

Tällaisen tauon jälkeen tuntuu, että kerrottavaa olisi vaikka kuinka.
Sitähän tässä kaipasin.. jotain uutta näytettäväksi ja kerrottavaksi.
Ihan onnistunut tauko taisi siis olla.

Yksi alkukesän kivoista hetkistä oli, kun keväällä saadun yhteydenoton johdosta,

 Toukokuun Unelmien talo&koti-lehden sivuilta löytyi omat kasvot ja koti. 

Oli kyllä jännää nähdä itsensä siellä ja samalla ihan tosi hienoa. 

Huippumainos blogille ja silti samaan aikaan "päätin" siirtää hetkeksi blogin tauolle. 

Aikamoinen bisnesnainen siis olen, hahahah.

Paljon onkin eri lehtien sivuilla näkynyt kesän aikana tuttuja koteja ja bloggaajia. 

Yhtä innoissani jokainen kerta ahmin niitä juttuja ja katselen kauniita valokuvia.

Onhan se eräänlainen kiitos sisustajalle ja bloggaajalle, kelvata lehden sivuille.

Tämän lehden säilön kyllä hyvin talteen. 

Ihanaa viikkoa

Uulan ansiota

Pidempään mukanani kulkeneet varmasti muistavat,
että olin haaveillut valkoisesta lattiasta jo iät ja ajat. 

Meidän eteisessä ja keittiössä oli ollut alusta asti punertavat puulattiat. 

Hyvin olimme niiden kanssa selvinneet, mutta kyllä se valkoisen kaipuu oli ajoittain tosi tosi kova. 

Vihdoin päätin keväällä tarttua toimeen ja kun vielä sain sponssimaalit Uulalta, 

niin mikäs tässä oli sutiessa.

Ensin vuorossa oli eteinen ja rappukäytävä, 

josta siis tämän postauksen kuvatkin.

Tapetit vaihdoimme tänne takaisin muuttaessa viime jouluna. Nyt tuo tila on aivan mieletön. 

Tykkään ihan kympillä. Jätin tarkoituksella lattian hiomatta, 

pesin vain maalipesulla ja siveltimellä vetelin maalit pintaan. Tykkään, 

että pinnassa näkyy elämä ja nythän valkoisena se oikein korostuu. 

Maalilla tuli sellainen ihanan pehmeä, kotoinen pinta.

Kaksi kerrosta riitti peittämään vanhan värin. 

Aivan mahdottoman riittoisaa tuo Uulan lattiamaali. 

Voit kurkata täältä vanhoja kuvia meidän eteisestä ennen muutosta. 

Linkin takaa löytyy muuten koko blogihistoriani ajalta meidän eteinen. 

Aikamoinen muutos alusta tähän päivään. 

Huh.. onpas sitä tullut vähennettyä radikaalisti tavaroiden määrää. 

Tällä hetkellä nautin tällaisesta vähän simppelimmästä tyylistä, 

vaikka kyllä edelleen taidan melkoinen krääsän kerääjä olla. 

Ehkäpä vihdoin sitten olen oppinut, 

että kaikki omistamani kauniit esineet ei tarvi olla samaan aikaan esillä, 

hahaha.

Kiitos Uulalle ja Memulle <3

P.S Toukokuinen Kippo. arvonta on vihdoin suoritettu ja voittajaan Ma-Ria-Aan olen ollut yhteydessä.
Nimimerkin takaa blongasin myös tosi kivan blogin. Käykäähän kurkkaamassa.
Supersuuret pahoittelut voittajan julkaisemisen naurettavan pitkästä viivästymisestä.

Ihanan aurinkoista lauantaita!

Old school love

Olipa mukava huomata, 

että teitä lukijoita on tuon piiitkän tauon jälkeen vielä vaikka kuinka monta. 

Kävijälaskuri laski ihan hurjan lukeman siihen nähden,
että tosiaan hiljaiseloa on ollut monta kuukautta.

Kiitos kaikille. Olette kyllä tämän bloggailun suola <3

Kesän aikana ehdin vähän shoppailemaankin. Löysin itselle uuden tuttavuudenkin, 

Kokemäen Tuohitorin. Vitsit, mikä kirppis. 

Olen vuoden käynyt kyseisessä kylässä töissä ja nyt vasta löysin moisen upeuden. 

Iso ja selkeä kirpputori ja oikeasti vihdoinkin kirppis, 

jossa tuotteet on hinnoiteltu suurelta osin järkevin kirppishinnoin. 

Olen nyt siellä käynyt muutaman kerran ja palannut kotiin ihan huippulöytöjen kanssa. 

Viime reissulta kotiutin neljä vanhaa opetustaulua ja yhden helmitaulun. 

Myyjä naureskeli, että kouluako olen perustamassa. 

Kyllä kyllä.. sellaisen "kotikoulun" perheelleni,

 heti kun löydän ensin sen riittävän vanhan koulurakennuksen ;). 

Helmitauluja olen tuolta kotiuttanut edelliselläkin käynnillä arabian löytöjen kera. 

Vaikka tuota tummaa väriä yleensä kartankin näin isossa määrin,
niin onhan tuo taulu nyt ihan loistava tuossa piirongin päällä. 

Loput löysivät paikkansa rappukäytävästä. 

Kyllä tällaisista löydöistä vaan tulee mahdottoman hyvälle tuulelle.

Ihanaa materiaalirakkautta ;)

Pitkästä aikaa

Elokuu, miten tämä aika nyt näin on hurahtanut. Edellisestä postauksesta on ikuisuus. 

Mutta toisaalta sen ikuisuuden aikana on olen herännyt horroksesta 

ja saanut taas virtaa tähän elämän matkaan.

Keväällä paukut oli kyllä todella vähissä. 

Vaativa työ, perhe ja koti.. 

arki tuntui olevan kiireen kanssa kamppailemista ja vain harvoin tuntui oikeasti olevan aikaa  millekään. 

Oli kyllä ihanaa pysähtyä ja priorisoida oman ajankäytön. 

Siinä kaikessa sitten blogi jäi taustalle ja hyvä niin. 

Vaikka kesällä ei ilmat suosineet, tuli tehtyä ihan loistavia juttuja.

Kotonakin tapahtui vaikka mitä. Lattiat saivat vihdoin maalin 

ja mies innostui jossakin hulluuden puuskassaan tekemään meille ulkosaunan.

Se oli ollut suunnitelmissa monta vuotta ja ehkäpä juuri sen "suunnitelmallisuuden" vuoksi, 

siitä tuli aivan mielettömän upea.

Tänä kesänä siis aivan pikkujuttu, 

ulkosaunan lämmitys ja saunominen on tuntunut NIIN hienolta.

Edes mökille ei ole sen vuoksi raaskinut lähteä montaa kertaa.

Kesän aikana pohdiskelin myös blogini tulevaisuutta. Ajoittain on tuntunut, 

että nämä nurkat ovat näytetty ja uusia juttuja ei synny edes hitaalla tahdilla.

Bloggaaminen on kuitenkin rakas harrastus. 

Tapa jakaa omaa intohimoaan yhdistämällä sisustamisen ja valokuvauksen.

Oman työni vuoksi en voi kuitenkaan antaa itsestäni enempää ja sehän rajaa luonnollisesti paljon aihepiirejä postauksista. 

Uskon kuitenkin, että tämäkin asia ratkeaa ajallaan. 

Kyllä tämä eläminen on siis yhtä opettelua.

Mutta hei...onkos teitä enää ketään täällä kurkkimassa kuulumisiani?

Mitäs teille kuuluu?