Pieni pääsiäispesänen

Minä se en saa tarpeekseni näistä pienistä suklaamunista. 

Ne on vaan niin suloisen näköisiä ja ihan huippu hyvän makuisia. 

Tällä kertaa näitä sai myös ihana Valkoisen lumoissa Blogin Mervi.

Oli taas niin ihanan voimaannuttavaa tavata meidän Vintagenaisia.

(Joukkio naisia, joilla kaikilla on sama rakkaus vanhaan ja valkoiseen sisustukseen)

Merviä lahjoin tuolla "linnupesällä".

Tämän päiväisen herkuttelun jälkeen, uskoisin että nämä munat ovat vielä tallellakin.

Kiitos emännälle siis huikeista tarjoiluista <3

Maalauspuuhat täällä etenevät suunnitellusti.

Enää yksi kaapin alunen ja keittiö jäljellä.

Pääsiäisenä siis uskoisin voivani hehkuttaa valmista.

hyytävä kevät

Jihuu, 

perjantai ja viikonloppu edessä.

Kivaa välillä, 

kun saa arkiaamuina unohtaa herätyskellon ja tehdä töitä omaan aikatauluun sovittaen kotona. 

Kerkesin tallentaa aamulla pienet auringonsäteet, 

jotka käväisi pikaiseen moikkaamassa.

Pyörälenkkikin tuli tehtyä koiran kanssa.

Kyllä oli hemmetin kylmä!!

Ei paljon ne auringonsäteet enää lämmittäneet edes mieltä, hahaha.

Sisällä kuitenkin kevättää..

Viime viikonloppuna maljakkoon haettuihin omenapuun oksiin on ilmestynyt silmut.

Kunpa sama toteutuisi tuolla pihallakin kohta.

Oli kyllä äsken tarkistettava onko vesi jäätynyt maljakkoon,

sen verran kylmä on täällä sisälläkin.

Ei tässä taida olla muuta vaihtoehtoa, 

kuin sytyttää illaksi takkaan tuli, 

jotta tarkenee jatkaa hyvin alkanutta maalausprojektia. 

Hieman haasteellinen tämä projekti tosin on, 

kun kyseessä on eteisen ja keittiön lattiat. 

Yömaalaamista siis tiedossa tänäkin viikonloppuna.

Ihanaa perjantaita

Juuri tätähän varten olen säästänyt...not!!

Tiedättehän sen tunteen, 

kun päässä naksahtaa ja sen jälkeen on ihan turha enää itselleen selitellä...

Olin tehnyt vakaan päätöksen, 

etten tee heräteostoksia koko keväänä,

 vaan säästän joka pennosen kesän Italia matkaa varten.

Jepjep..

Sain sähköpostiini kuvan Bunkerien uutuuksista ja siitähän se ajatus sitten lähti.

Nyt olen aika monta kymppiä köyhempi, 

mutta onhan minulla nyt aivan mahdottoman upeat kengät jalassa.

Ja ihan ilman hyödyn tavoittelua haluan mainostaa By Pia´s verkkoputiikkia.

Keskiviikkona tilasin ja perjantaina olin jo näillä töissä.

Ihan suht nopeaa toimintaa minun mielestäni.

Mutta nyt kipin kapin jatkamaan lattian maalausta. 

Näyttää jo nyt NIIN hyvältä!

Rauhallista sunnuntaita iltaa.

Jorinointia

Mökkihuumasta koitan hiljalleen palautua takaisin tänne kotimaisemiin. 

Kyllä on vaikeaa... 

Onneksi pian riittää lämpöä lähteä sinne omaan moiseen. 

Järvi ja tekemättömyyden ihanuus. 

En malta odottaa!

Siihen asti sitä pitäisi varmaankin taas innostu pihatöistä.

Viime kesähän meni ilman moisia huolia, 

joten oikeastaan sitä jo aikalailla odotteleekin, 

että saa taas tuolla pihalla olla ja nauttia.

Tuo haravointi urakka ei vain ole kyllä yhtään minun juttu.

Onneksi näin kesää kohden mentäessä se nyt vielä menee.

Aamulla siivoilin ja sisustelin terassia kohti kevättä.

Vielä kovin pienesti, 

mutta jo sekin pieni piristi ilmettä kovastikin.

Samalla grillailtiin ensimmäiset makkarat.

Nyt on vain hymyilyttänyt.

On niin ihanaa olla kotona <3

Sisällä taas on sellainen kevyt hävitys meneillään.

Tiedossa vihdoin vuosien suunnittelun jälkeen lattioiden maalaus.

Voi hyvää päivää miten vaikeaa onkaan aloittaa moinen projekti.

Onneksi tähän retkeen mukaan lähti mukava yhteistyötaho, 

joten eiköhän sitä lähitulevaisuudessa voi täälläkin esitellä valmista!

Sitä ennen kuitenkin pari pääsiäisen lempparikarkkia suuhun ja kohti minin uimakoulua.

Mukavaa lauantaita

Mökkihuumaa kirjan muodossa

Ihanaa perjantaita

Täällä taas pienen hiljaiselon jälkeen on koettu bloggausherätys.

Olin eilen upean kirjan julkkarikekkereillä, upeassa kodissa, upeiden ihmisten seurassa. 

Meilläkin vierailulla käynyt sisustustoimittaja ihana Tanja Hakala ahersi yhdessä 

valokuvaaja ystävänsä Johanna Lehtisen kanssa tämän erittäin laadukkaan 

Laiturilla kesäkoteja rannikolla ja saaristossa kirjan. 

Eilisen illan sitten ahminkin tämän kirjan sivuja, 

sujuvaa tekstiä ja kauniita kuvia,

 nostatellen ihan järjetöntä mökkikuumetta.

Sain myös ilokseni tavata näitä kirjassa esiintyvien mökkien ja kotien emäntiä. 

Huikeampaa tästä teki vielä se, 

että kirjan sisältä löytyy itselle hyvinkin tuttuja maisemia. 

Yksi kaunis koti nimittäin on rakennettu sukulaisteni entiselle tontille. 

Olen lapsena siellä viettänyt paljon aikaa.. 

nyt saan katsella näitä maisemia uudelleen tämän kirjan avulla. 

Kaiken tämän hehkutuksen lisäksi on myös pakko mainita, 

että ei ollut muuten hassumpaa nähdä livenä koti, 

joka oli viime vuonna mukana Suomen kaunein koti-ohjelmassa. 

Eikä todellakaan turhaan. 

Kyllä oli kaunista!!

Ihan aidosti voin suositella kirjaa kaikille.

Jopa mieskin on jo muutamaan kertaan bongattu kirja kädessään, hahaha.

Mökkejä siis moneen makuun.

Yksi vieraista tuumi, 

että ei hassumpi tuliainen vaikka ensi kesän mökkivierailulle.

Pakko olla samaa mieltä.

Kirjan voi ostaa kirjakauppojen ja isompien kauppojen lisäksi myös Johannan nettiputiikista.

Voisin hehkuttaa näitä naisia vaikka kuinka. 

Sellaisia monitaitajia tuntuvat kumpikin olevan ja vielä kaiken lisäksi hirmu ihania persoonia.

Mahdottomasti vielä onnea Tanjalle ja Johannalle.

...

Suru-uutiset pysäyttävät aina. 

Tänään ne koskettivat kuitenkin syvemmältä. 

Haluan toivottaa hyvää matkaa eteenpäin,

 toivoen samalla hänen perheelleen ja ystäville voimia.

Kauniille muistolle

IhaNainen

Viikon viimeisiä tunteja viedään. 

Meillä tämä viikko on mennyt täysin sairastupaa ylläpitäen. 

Perjantaiksi juniori parantui ja kuvittelimme arjen palautuneen, 

mutta ehei. 

Kuningas Yrjö nappasi seuraavan uhrinsa ja nyt on jo viimeinenkin kolmesta lapsesta sairastunut.

Ihan tosi kova tauti on kyllä ollut noilla vanhemmilla lapsilla. 

Katsotaan miten meidän aikuisten käy. 

Aika sitkeä kyllä olen, 

jos tämän viikon hoitajana toimimisen jälkeen selviän ilman sairastumista. 

Sisustusjuttujakin on toki tähän viikonloppuun mahtunut.

Innostuinpas tytön huonetta tänään desinfioidessa siivoamaan ja järjestyskin siinä samalla vaihtui.

Jep, 

kyyyllä!!!

Samallahan siinä nyt muutaman huonekalun siirsi, 

kun oven kahvoja putsaili, 

hahahah. 

Löysin myös eilen vihdoin meidän paikallisesta kaupasta Helmililjoja. 

Kyllä niitä jo odottelinkin.

Nämä olkoon naistenpäivän kukat itselleni.

Tämän viikon aikana on jälleen ymmärtänyt, 

että nainen on kyllä ihan oikeasti aika ylivertainen olento.

Onneksi olen nainen.

Oikein ihanaa naistenpäivää kaikille meille upeille naisille. 

Muistetaanhan arvostaa itseämme <3

Keittiössä

Torstaiset huomenet.

Tämäkin viikko alkaa olemaan kohta viikonlopussa.

Täällä lapsi touhuilee sen verran vauhdikkaana, 

että taitaa olla vihdoin tauti selätetty.

Ihan tosi hienoa!

Postausten julkaisutahtikin on ollut hieman toista luokkaa, 

mitä normaalissa arjessa. 

Tykkään kuvailla luonnonvalossa ja oikeastaan en edes osaa tuon keinovalon hyödyntämistä. 

Tällä kertaa valokuvailin keittiön avohyllyjä.

Nämähän mies teki noin vuosi sitten.

Olen edelleen ihan mahdottoman tyytyväinen lopputulokseen.

Vielä kun johdot saisi piilotettua, olisi tämä täydellinen minun makuuni.

Muutaman työjutun ja pakollisen kotityön lisäksi,

 taidan tänään illalla lenkkeillä ja nauttia omasta ajasta naisellisten hömpötysten parissa.

Sitä ennen vien pojan haukkaamaan raitista ilmaa koko viikon sisällä oleilun jälkeen.

Oikein ihanaa torstaita.

Mitä et pysty piilottamaan, korosta!

Pakko myöntää, 

että tällaisen energiatason omaava ihminen on kyllä hieman pulassa,

 kun tulee näitä pakollisia kotipäiviä. 

Onneksi on töitä, 

joita voi tehdä kotonakin, 

mutta kyllä sitä kaipaa fyysisesti jotain tekemistä. 

Kun en eilen vielä päässyt betonikaupoille,
oli siirryttävä kodin siisteyden kimppuun.
Nyt on siis koti puhdas ja tavarat vaihdelleet paikkoja. 

Pesukone rikottu ja käsipyykkiä pesty.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, 

että suht isoa räsymattoa ei oikein kannata pestä pesukoneessa... :D

Nappasinpas yhden netistä löytäneeni ideankin toteutukseen.

Ei mennyt tämäkään ihan yksinkertaisesti, 

"laitanpas nuo nyt tuohon yhtäkkiä"-ajatuksella.

Tein kyllä niin älyttömän työn saadakseni nuo pysymään seinässä.

Liima kuivui hitaasti ja siinä piti tietenkin tukea kehyksiä seinää vasten 

ja odotella liiman kuivumista. 

Mutta siinä ne nyt on ja itseasiassa näyttää oikein kivalta.

Meillä alkaa kohta olemaan koti piukassa näitä,

 "mitä et pysty piilottamaan, korosta"

 tyyppisiä ratkaisuja. 

Leikkaa liimaa-koti siis, 

hahahahah.

Oikein mukavaa keskiviikkoa

Tiistain ideat

Viime keväänä innostuin betonista. 

Kaupasta hain säkin sementtiä ja yksi tekele päätyi tänne blogiin saakka. 

Pääsiäiseksi tein munia ja muutama tarjotinkin tuli väsättyä. 

Kaikki ei ihan mennyt kuin Strömsössä 

ja osa jäi huolellisesta öljyämisestä huolimatta kippoihinsa kiinni.

Mutta sellaista se tämän naisen tekeminen usein onkin, 

hahahah!

Jälleen huomasin hakevani ideoita moisiin.

Ei kait sitä auta kuin taas hakea säkki Terrasta ja alkaa leipomaan.

Poimin teille muutaman lempi-ideani Pinterestistä.

Jollain tavalla tuo karuus iskee ja lujaa.

Hempeää

Niin se taitaa tämän kevään väri meidän olkkarissa olla sitten kuitenkin 

erittäin yllätyksellinen vaaleanpunainen, 

hahaha.

Ehkäpä nuo räikeät värit eivät sitten kuitenkaan ole minua varten.

Riittävän räikeää taitaa olla nuo rytmikalusteet, 

jotka mies oli yllätykseksi minulle kotiuttanut viime viikolla.

Olen kuitenkin luvannut, 

etten enää sisusta miestä pois tästä kodista,

 joten ne saavat jäädä.

Kaipa niihin tottuu...

Tottuuhan!?!

Tämä päivä on otettu meillä hyvin rauhallisesti minimiehen sairastellessa. 

Pitää kovasti toivoa, 

että muu perhe pysyisi terveenä. 

Mukavaa alkanutta maaliskuun alkua 

Kevät

Kevät.

Hiljalleen se saapuu.

Maaliskuun ensimmäinen päivä toi mukanaan pienen keväisen sisustusfiiliksen.

Töissä olemme piristäneet yksikköä ihanan pirtein värein ja yllätyksekseni, 

olen jopa tykännyt inhokistani, 

oranssista.

Koko talven olen nauttinut meidän kodin sisustuksen harmaudesta, 

mutta nyt mielessä käväisi,

 että mitäs jos vaikka koittaisi vähän lisätä väriä tännekin.

Kävinkin tyttären kanssa hakemassa inspiraatiota kaupoista.

Mikään väri ei kuitenkaan vienyt nyt mukanaan, 

joten vielä odotellaan että mikäs väri meidän kevääseen kuuluu.

Mukaan kuitenkin lähti muutaman sisustustyynyn lisäksi hennon keltaisia kukkia.

Tämä kevät on valiettavasti tuonut mukanaan muutakin kuin keväistä fiilistä. 

Surullisia uutisia ja niistä johtuva oman lapsen surullisuus on yksi kurjimmista asioista, 

jonka äitinä on pitänyt kohdata. 

Elämän epäreiluutta ei kunnolla aikuisenakaan pysty käsittämään, 

joten miten asian pystyy selittämään lapselleen. 

Onneksi edes suru ei voi viedä niitä hyviä muistoja ja iloisia hymyjä,

jotka lapsen mielessä pysyy.

Ehkäpä siis äitinä tärkein tehtävä on nyt muistuttaa niistä ja pitää ne elävinä lapsen mielessä.

Pitää syli avoinna ja halata tiukasti.

Yrittäen myös itse hyväksyä asia ja sitä kautta saada lapsi hyväksymään.

Elämä on välillä epäreilua.

Onneksi on arki ja huominen.

Meille huominen voi tarkoittaa surullisempia uutisia, 

mutta huomisen avulla tiedämme, 

että elämä jatkuu ja lapsen hymy palaa vielä takaisin.