Munkkeillen

Meillä vietetään vappua sairastuvassa. 

Makoillaan minimiehen kanssa vierekkäin munkkeja mutustellen. 

Pikkuisella on hurjan korkea kuume jälleen ja äidin selkä kun nyt ei kestä kantaa, 

niin nautiskellaan sitten vaaka-asennossa. 

Vappu saapuu meille silti. 

Kiitos ihanan anopin makoisten munkkien ja kaupan siman. 

Huomenna meillä nautiskellaan pitkän kaavan mukaan maittavasta vappulounaasta.. 

Kiitos miehen. 

Mihis ihmeeseen sitä siis itseään enää tarvii,

 hih.

Pyysin anopilta muutaman kaljun munkin sokeristen lisäksi, 

meidän neidin lempparikuorrutusta varten.

sokerikuorrute

200g tomusokeria

1 kananmunan valkuainen

punaista elintarvikeväriä

Nam nam..

ihan huikean hyviä munkkeja.

Sopii tällaisella karkkilakkoiselle kuin nenä päähän.

Montakohan kilsaa sitä pitää juosta kahvakuulan kanssa, 

jotta saa tässä sairastellessa tulleet kilot pois!?!

Noh, 

sen asian kanssa murehtimisen aika tulee sitten myöhemmin.

Oikein ihanaa vappuaattoa <3

Vappumielellä selkä kierossa

Yksi lemppari juhlapäivistä on ehdottomasti joulun lisäksi vappu. 

On kiva tehdä lapsille karnevaalitunnelmaa ja maistella munkkeja.. 

nam nam. 

Onneksi jo eilen aloittelin siivoilun,

 nimittäin viime yönä selkä ilmoitti irtisanoutuvansa.. 

Saas nähdä kuka jaksaa huomenna seisoa hellan vieressä munkkeja paistellen ;)

Tänä vuonna jatkan viime vuonna loistavaksi ideaksi todettua köyhän naisen karnevaalia. 

Rautalankaa, lahjanarua ja kauniita servettejä. 

Halpaa ja helppoa.

Saas nähdä kykeneekö sitä kiipeilemään pöydälle ja toteuttaa keittiöönkin samanmoinen näky.

Oikein ihanaa vappuviikkoa :)

Kevään hurmaa makkarissa

Meidän makuuhuone on saanut myös kevättä ylleen. 

Löysin viime viikolla kirppikseltä suloiset tyynyt, 

jotka sitten määrittelivät huoneen värin. 

Aika kiva yhdistelmä minun mielestä valkoisen kanssa. 

Ei liikaa,

vaan juuri sopivasti. 

Tällä taidetaan siirtyä kesään asti.. 

tai sitten ei, 

hih.

Jahans,

tämä jääkiekko asiantuntija siirtyy telkkarin ääreen.

Edelleenkään en tiedä mikä on paitsio, 

mutta vitsit olen ylpeä Porilainen :)

Huikeaa Ässät!

Ilmeisen vink vink

Wau, 

ihan hurjan lämmin ilma pihalla. 

Kauhia tuuli, 

mutta vitsit.. 

siellähän tarkenee jo ilman untuvatakkia. 

Mahtavuutta!

Viime viikonloppuna treffattiin vintage-remmin kanssa taas 

( kiitos taas teille ihanille ja Mervillekin, kun olit ajatuksen tasolla mukana)

 ja porukalla treffien jälkeen iskeydyttiin Terraan. 

Joku meni sanomaan ääneen,

 että sieltä löytyy laventelipuita ja pakkohan sellainen oli kotiuttaa. 

Meee like!!!

ja vinkataan nyt vielä, 

että kuvissa näkyvä lasimalja oli löytö edellisviikolla Halpa-Hallista.. 

Halpa-Hallin hintaan.

Aika kiva tuokin.

Niin ja Lidlistä nappasin äsken ruusupuskia sulaa maata odottelemaan. 

Halpoja oli nekin.

Ja Porilaisille vintage-tyylisille infoksi, 

että Halpa-hallin viereisellä kirpparilla oli kaksi ihan huippu ihanaa isoa loossia. 

Minä kotiutin vaikka mitä ja vaikka mitä jätin teillekin.

Hah hah, 

menipäs mainostamiseksi. 

Vielä kun tästä joku maksaisi jotakin ;)

Oikein ihanaa viikonloppua

Tulin vain toivottelemaan..

Eteisessä

Matkalaukut kun muuttivat eteisestä olkkariin, 

pohdin pitkään tuota meidän ongelma eteistä.

 Olin jo melkein valmis sen räjäyttämään, 

kunnes sitten päätin pommin kasaamisen sijaan viedä sinne pikkupöydän makuuhuoneesta. 

Edellisen asukkaan kissat ovat raapineet tapetteja sieltä täältä 

ja eteisessä piilotin jäljet juurikin matkalaukuilla. 

Nyt ne ovat kaiken kansan nähtävillä, 

jos sitten vaikka saisi vähän potkua tapettien vaihtoon, 

hih.

Tänään päätin, 

että lopetan vinkumisen tuon eteisen osalta.

Kesään mennessä tuo huone on tapetoitu. 

Piste!!!

Matkalaukun huumaa

Uuden Jeanne d'Arc Living lehden innoittamana innostuin mööpeliseeraamaan matkalaukkujani. 

Ne ovat tässä taloudessa toimineet ties missä muodossa. 

Nyt niistä osa muutti olkkariin isoksi kasaksi. 

Vitsit, 

minä se olen niin hurahtanut noihin kaunottariin. 

Muutama vuosi sitten ostin aina uuden JDL:n lehden sen ilmestyessä.

Jostain syystä monien lehtien jälkeen tuli tunne, 

että lehti oli jo nähty.

Nyt piiitkästä aikaa ostin lehden taas ja valitettavasti sama tunne valtasi taas minut.

Ne kodit.. 

oih ja voih.. 

Mutta lehdestä toiseen sama oih ja voih.

Tosin.. 

mitäpäs täällä mutisen, 

kun kuitenkin lehti sai aikaan sisustushuuman, 

hih.

Mukavaa keskiviikkoa.
Työviikosta puoliväli jo ohitettu :)

Herkullisia keksejä viikon alkuun :)

Meidän neiti sai joululahjaksi ihanan reseptikirjan. 

Eilen hän halusikin testailla kirjan sisältä löytyvää keksi ohjetta. 

Harmillista,

 että karkkilakko esti suuremmin minua maistelemasta nuita. 

Yhden miniversion tyttö teki äidilleen, 

 joten eihän sitä raaskinut olla syömättä.

Oikein hyviä!!

Jälleen siis yksi resepti, 

minkä mielelläni suosittelen eteenpäin. 

Suklaahippuvaahtokarkkikeksit

75 g voita

2 dl tomusokeria

5 rkl fariinisokeria

1 kananmuna

1 tl vaniljasokeria

110 g vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

200 g suklaata

1,5 dl vaahtokarkkeja

Sekoita voi ja molemmat sokerit, 

kunnes seoksesta tulee pehmeää ja tasaista.

Vatkaa joukkoon kananmunat ja vaniljasokeri.

Siivilöi joukkoon jauhot ja suola. 

Sekoita hyvin. 

Lisää lopuksi suklaa ja vaahtokarkit.

Lusikoi taikina pellille ja paista 180 astetta noin 10 minuuttia.

Suosittelen sen verran vahtimaan, 

ettei vaahtokarkit jää kovin reunalle. 

Varmasti makoisampia jos sulavat keksin sisälle, 

eikä pellille ;)

Oikein mukavaa uutta viikkoa. 

Taas ollaan viikon lähempänä kesää :)

Lunta tulvillaan...

Luajan kiitos, 

täällä ainakin varauduttiin takatalveen. 

Skeptisyydestä on siis näemmä vähän hyötyä, 

kih. 

Kotiin lisäilin eilen keväistä ilmettä. 

Tuota lumisadetta pihalla katsellessa, 

tuntui vähän hassulta niitä kuvailla. 

Joten tämän päivän kuvina tulee tuota totuttua vaaleaa :).

Ystäväni halusi luopua ikikukastaan ja minä tarjouduin auttamaan asiassa. 

Kukka oli sipulijuurtensa kanssa purkissa, 

mutta minä katkoin kukan varresta poikki. 

Tadaa, 

kimppu oli valmis. 

Heleppoa, 

siitä minä pidän, 

hahahah!!!

Kiitos Ansku <3

P.S perjantaina oli ihan mahtavaa. 

Kiitos ihanille murusilleni <3

P.P.S eilenkin sain nauttia ihan huippuseurasta.

Kiitos huippukyläilijöille <3

Ei hassumpi viikonloppu!!!!

Söpöstelyä

Wupiii, 

iiihana perjantai. 

Tämä rouva lähtee pitkästä aikaa aikuiseurassa ulkoiluttamaan itseään. 

Ihan huippua <3

Kotona pöly kerääntyy ja koirankarvat tekee lattialla komeaa mattoa. 

Se ei kuitenkaan haittaa.. 

niin mahtava kevät fiilis on vihdoin täällä. 

Tätä on odotettu niin paljon. 

Aurinko <3

Ostin uuden Creamin tunikan ja sepäs se onkin niin kaunis, 

etten sitä millään voinut vaatekaappiin piilottaa. 

Söpöillään nyt sitten oikein kunnolla. 

Vaaleanpunaista ja pitsiä..
 oih!

Oikein kivaa viikonloppua!

Kukkatuliaiset

Mahtikevät ja mahtikiire. 

Ainakin sellainen olo on koko ajan. 

Olen vähän nyt ehkä liiaksikin hamstrannut tekemistä tälle keväälle.

 Ihan huippuhienoja hetkiä, 

mutta välillä illalla sänkyyn päästessä, 

huomaa ettei ole edes istahtanut koko päivän aikana kuin syömään. 

 No kesällä sitten ollaan muutaman kilon kevyempi mahtivalokuvaaja.. 

buahahahha. 

Kuvasin pääsiäisenä laivatuliaisiani tuonne Facebookin puolelle. 

Niin fiiliksissä olen uusista purkeistani, 

että päätin nyt laittaa kuvan tännekin.

Ihan vahingossa iski karkkihyllyllä nämä toffeepurkit silmiin 

ja niitähän me sitten tietysti kotiutettiin. 

Meeee like :)

Ja jotta sitä ei pääse tylsistymään, 

niin tämä rouva kipaisee tästä vanhimman lapsen treenien ajaksi lenkkipolulle ;)

Mukavaa torstaita <3

Kevätkevätkevät

Vitsit, 

mikä ilma ulkona.

 Odottelen täällä malttamattomana vatsan laskeutumista (ruoasta), 

jotta pääsee lenkkeilemään. 

Aamupäivä vietettiin pihalla siivoillen, 

voi tuhat ajatusta jotka valloitti mielen. 

Ihan mielettömän innolla odottelen jo ilmestyyko maasta syksyllä sinne piilottamani tulppaanit

 ja voi vitsit...

 lisää ihania kukkia jos istuttelisi. 

Te jotka olette mukana pidempään olleet, 

olette varmaan lukeneet jo moneen kertaan meidän pihahelvetistä.

 Taitaa tosin olla mun henkilökohtainen ongelmani, 

hihih.

 Mies näyttää olevan ihan tyytyväinen ;). 

Nokkosta, nokkosta, rikkaruohoja, nokkosta, pujoa, nokkosta.

 On ollut uskomaton savotta raivata pihasta pihaa reilun 20 vuoden villiintymisen jälkeen. Malttamattomana sieluna haluaisin valmista heti. 

Pihan täyteen uskomattoman upeita kukkakeitaita, 

ihanan tunnelmallisia omenapuita, 

herkullisen kasvimaan ja vaikka mitä. 

No, 

näistä unelmoidessa 

ja yksi kohde kerrallaan edeten,

 toin koivun oksia sisälle aukemaan. 

Ihan vain varuiksi, 

jos tosiaan ensi viikolla sattuu satamaan lunta jälleen.