Haasteena eteinen

..tai sen kuvaaminen.

Yksi meidän kodin vaikeimmin kuvattavista tiloista yläkerran esikoisen huoneen lisäksi on eteinen.

En osaa edes kertoa, että miksi. 

On vain jotenkin todella vaikeaa saada kamera oikeaan paikkaan 

ja saada kuvaan tallennettua vain ne kohdat mitä milloinkin kuvaa. 

Tilana mielestäni tuo on tosi nätti, 

vaikkakaan en oikein tosin tiedä mikä tuon paikan focus on 

neidin peilailun ja jumppaamisen lisäksi. 

Se voisi siis hyvin olla nimeltään jumppasali. 

Mini versiona, mutta kuitenkin :D

Mutta tällainen eteinen meillä nyt kuitenkin on.

Joten silloin kun olohuoneen, keittiön ja makuuhuoneen kuvailu kyllästyttää, 

on ihan kiva haaste ottaa tämä tila kohteeksi...

 Noh... niinhän siinä sitten taas kävi, 

että kamera napsi ihan miltei itsellään kuvia vain noista yksityiskohdista 

laajojen kuvakulmien sijaan.

Edelleenkään en siis selättänyt tämän tilan laajempaa kuvaamista.

Treenit jatkukoon..

Oikein ihanaa tätä päivää.

Pieni haastattelu

Sain jokunen aika sitten mukavan yhteydenoton. 

Sisustusyhteisö Styleroom halusi tehdä minusta ja kodistani pienen esittelyn. 

He aina silloin tällöin esittelevät jäseniään tällä tavalla.

Oikeinkin kiva juttu siitä tuli ja sen pääset lukemaan täältä.

Kansioista löydät myös muiden jäsenien esittelyitä.

Juttua varten haluttiin minusta kuva. 

Täällä sitä sitten napsittiin kuvia edestä ja takaa. 

Kyllä tuo kuvissa poseeraaminen on minulle äärettömän haasteellista.

Tai ehkäpä sitä vielä poseerata pystyy, 

mutta lopputuloksen katsominen on aivan hirveää.

Toisaalta tämä on minulle vain positiivinen haaste,

sillä tykkään mielelläni olla siellä kameran toisella puolella 

ja joku viisas valokuvausta opettava ihminen sanoi joskus, 

että valokuvaajan on ensin itse opittava olemaan luonnollinen kuvattava 

ennenkuin hän voi vaatia sitä valokuvattaviltaan.

Tiedä sitten pitääkö paikkansa,

mutta on siinä varmasti pointtinsa.

***

Mutta palataanpas takaisin Styleroomiin.

Paikka on varmasti jo tuttu monelle, 

mutta teille jotka ette siellä vielä ole käyneet 

niin menkäähän ihmeessä kurkkaamaan.

Aika huikeita koteja ja sisustusideoita on siellä tarjolla. 

Ihan varmasti jokaiseen sisustusmakuun.

Oikein mukavaa tiistaita.

Snickers-jäätelökakku

Lasten alkaneen hiihtoloman kunniaksi meillä tehtiin tänään jäätelökakkua.

Vinkin kakkuun olen napannut Vaaleanpunainen hirsitalo-blogia

pitävän Marjan yhdestä kesäisestä postauksesta viime vuonna.

Vihdoin jokunen aika sitten kokeilin kakun tekoa.

Sehän oli aivan super helppoa ja oikeinkin hyvän makuista.

Toisaalta voiko muuta jäätelön, keksin ja karkin yhdistelmältä odottaa.. :D

Sen jälkeen meillä on sitä jo muutamaankin kertaan tehty eri variaatioin.

Tällä kertaa lähdin hakemaan Snickerssin makua

Aivan mielettömän hyvää.

Vaikka aikaisemmat vaahtokarkki/laku/suklaa versiotkin ovat olleet erittäin hyviä,

niin kyllä tämä makean ja suolaisen kombo iski minuun ihan täysillä.

Suosittelen kokeilemaan.

Jäätelökakun teko-ohjeet ovat seuraavat

Ainekset 

Jäätelöä oman maun mukaan 2 litraa

200 g keksejä

n.90 g voita

karkkeja oman maun mukaan

kinuski-, suklaa tai lakritsakastiketta ( tai muuta vastaavaa)

*****

Ota jäätelö sulamaan

(kuvan kakussa vaniljajäätelöä).

Murskaa keksit ( itsellä suklaapisara versioita tässä kakussa).

Sulata voita ja sekoita se keksimurujen sekaan.

Levitä irtokakkuvuoan pohjalle

(samanlainen pohja siis kuin juustokakuissa).

Leikkaa karkeista ja suklaasta mieluisia palasia.

Levitä puolet sopivasti sulaneesta jäätelöstä keksipohjan päälle.

Levitä jäätelön päälle haluamiasi karkkeja ja kastiketta

(tässä kakussa daim-suklaata ja kinuskikastiketta).

Levitä karkkien päälle loput jäätelöstä.

Koristele jälleen haluamillasi karkeilla ja kastikkeella

(tässä kakussa suolapähkinöitä, daim-suklaata, Omar-karkkeja ja kinuskikastiketta)

Vie kakku pakkaseen muutamaksi tunniksi.

Ota kakku pakkasesta juuri ennen tarjoilua 

ja levitä vielä halutessasi hieman kinuskikastiketta koristeeksi päälle.

*****

Todella nopea tehdä ja oikeinkin näyttävän näköinen tarjottava. 

Tämä kakku meni jo meillä parempiin suihin.

Kiitoksia vain äidille ja isälle avusta.

Seuraavaksi taidan kokeilla lasten lempparia Nutellaa yhdistettynä vaahtokarkkeihin.

Nam!

Oikein herkullista sunnuntaita <3

lauantai, mikä ihana tekosyy lorvailla

Täällä alkaa hiljalleen kevätfiilis heräillä talvihorrokseltaan.

Vaaleanpunaiset sisustustyynyt ja kuivatut kukat näyttivät kaapissa NIIN hurjan houkuttavilta,

että esillehän ne oli nostettava.

Nyt ne ovat sulassa sovussa yhdessä talvisten koristepeurojen kanssa.

Niistä en vielä tahdo luopua. 

Onkohan pakko askarrella niille vaaleanpunaiset helmet kaulaan.

Eikös ne silloin mene loistavasti kesäpeuroina?!

Minusta nuo kuivatut pionit on ihan superkauniita.

Pitääkin muistaa kuivata niitä lisää kun se aika taas on.

(millonkohan se taas oli?!)

Meillä täällä lauantaita on jälleen vietetty rennoissa merkeissä,

kuten yleensäkin.

Aamuinen lenkki ja hyvä, 

rauhassa syöty aamupala on kyllä melkoista luxusta kiireisten arkiaamujen jälkeen.

Tytär lupasi imuroida ja 

koitan vielä saada puhuttua miehen ympäri ja ulkoistettua ruoanlaitonkin.

Sepäs se vasta hienoa oliskin.

Oikein rentoa lauantaita teillekin.

Joskus tämäkin on onneksi sallittua :D

Tervehdys

 Tulin vain toivottamaan mukavaa perjantaita.

ja oikein rentouttavaa viikonloppua.

ystävälleni

Jälleen on aika kiittää ystävyydestä.

Rakkaudesta ja välittämisestä

On mukavaa kun ympärillä on ihmisiä, 

joiden seurasta nauttii ja joiden seuraa kaipaa kun heitä ei näe.

On mukavaa, 

että ympärillä on ihmisiä joiden kanssa ei tapaa usein, 

mutta joiden tietää kuuluvan elämääni.

He ovat niitä, 

joiden kanssa jatketaan siitä mihin jäätiin, 

vaikka aikaa välillä olisi vierahtänyt pitkäänkin.

On mukavaa tietää, että minulla on ystäviä, 

jotka pysyvät elämässäni aina.

Tämän blogin myötä olen tutustunut ihaniin ihmisiin.

Olen saanut itselleni monta uutta ystävää.

Monta ihmistä, joiden ystävyys minulle on äärettömän tärkeää.

Kiitos teille kaikille.

Oikein ihanaa ystävänpäivää <3

Alkuvuoden hujaus

Ihanan aurinkoista ja LUMISTA helmikuista aamua.

Blogissa ollaan vielä jonkinnäköisessä horroksessa, 

mutta muuten täällä ollaan oikeinkin virkeällä päällä.

Tammi- ja helmikuu on mennyt hurjaa vauhtia.

Perheen vanhimmat miehet ovat viettäneet synttäreitään ja minä koittanut ymmärtää, 

että vanhin lapseni on jo 15-vuotias.

Melkoista!!!

Itse olen sitten yrittänyt melko onnistuneesti selättää väsymystäni.

Monen vuoden selkäkivut on vihdoin saatu lääkkeillä hallintaan 

ja minä yritän taas opetella liikkumista ihan urheilumielessä. 

Ei todellakaan ole helppoa lähteä työpäivän jälkeen lenkille, 

mutta jostain siihen kuitenkin olen saanut virtaa. 

Samalla on tullut aloitettua myös uusi liikuntaharrastus. 

Ihan oikein todella fyysistä treeniä ja vitsit, 

ette tiedäkään miten onnellinen olen ollut, että selkä on nämä treenit kestäneet.

Siinä sivussa kun on vähän myös pohtinut mitä suustaan alas laittaa, 

on energia ollut kyllä niin eri luokkaa, mitä pitkiin aikoihin.

Sisustusrintamallakin on tapahtunut jotakin. 

Tytön huone tapetoitiin ( siitä erikseen lähiaikoina) 

ja nuorimman pojan huoneeseenkin odottaa uudet tapetit ( siitäkin varmasti).

Vierailulla käväisi ihana valokuvaajakin. 

Tiedossa siis kotijuttua lehdessä vielä tämän vuoden puolella.

On siis sanottava, ettei ollenkaan huonompi alkuvuosi.

Kuviin valitsin tänään meidän olohuoneen.

Yhtenä päivänä meidän rappukäytävässä roikkunut opetustaulu tipahti maahan 

ja sitä seinään takaisin ripustellessa päätin, 

että se voisikin sopia olohuoneeseen.

Siinehän se sitten lähti.

Kivaa vaihtelua.

Lisäksi haaveilen kevääksi uudesta matosta tuonne.

Kovasti olenkin nyt koittanut etsiä sopivaa.

Vielä en ole onnistunut löytämään mieluista.

Vinkatkaahan siis, jos tiedätte jotakin kivoja, 

musta/valko/harmaita mattoja.

Ja vielä loppuun. 

Muistakaahan, että blogini löytyy myös Instagramista.

Siellä ei eletä horroksessa :)

Ihanaa lauantaita <3