keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Tallennettavaksi muistoihin

Voi teitä..
 vaikka se muuttokin takaisin omaan kotiin tuntuu ihanalta ja hymyilyttää,
 niin kyllä saitte tekin hymyn tämän naisen huulille.
Kiitos ihanat <3

Kovin montaa kuukauttahan me ei ehditty asuttaa vuokra-asuntoamme. 
Tykkäsin ihan hirmuisesti asunnosta, 
joskin neljälle hengelle se oli aivan liian pieni.
( tai sitten olen tottunut liian isoon, hahaha)
Lapsilla oli kaikilla omat tilansa ja niin ollessa "minulle" jäi sitten yksi huone. 
Pieni huone, 
joka toimi makkarina, olkkarina, toimistona ja varastona.
Tykkäsin silti siitäkin.

Nappasin vielä viimeisillä hetkillä muutaman kuvan itselle ja teillekin muistoksi tästä kodista.






Tämä koti jää mieleen varmasti loppuelämäksi erityisellä tavalla.
Se oli sellainen turvasatama ja paikka,
jossa sai ajatuksilleen tilaa.
On silti mukavaa sulkea tämän asunnon ovi ja ottaa askel eteenpäin.

Ihanaa loppuviikkoa 

9 kommenttia:

  1. Voih, ihanalta näyttää. Ja kotoisalta, turvalliselta..ei ihme että koit paikan turvasatamaksesi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija <3. Silloin kun ajatukset on ihan sekaisin, on hyvä ottaa vähän etäisyyttä. Olen kyllä hirmu tyytyväinen, että tämän kodin meille hetkeksi sain.

      Poista
  2. Kaunista. Ja tuo puhelin, tuollaisen toivoisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhelin on kyllä kiva löytö vuosien takaa. Hirmu usein ei moisia valkoisena kyllä vastaan kävele. Toivottavasti kuitenkin löydät sinäkin omasi :)

      Poista
  3. Upeaa sanoisi myös Svetlana:)) Ihana!!!

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa uusivanha elämä!! <3 niin ihana tuo päiväpeite!!! Eihän se vaan ole verho? siis kun olen etsinyt tuollaisia verhoja, myöskin sellaisia harmaita röyhelöitä jotka sinulla aikoinaan oli keittiössä...jos haluat myydä jotain verhoistasi, laita viestiä.. ;)

    VastaaPoista