Kevätkevätkevät

Vitsit, 

mikä ilma ulkona.

 Odottelen täällä malttamattomana vatsan laskeutumista (ruoasta), 

jotta pääsee lenkkeilemään. 

Aamupäivä vietettiin pihalla siivoillen, 

voi tuhat ajatusta jotka valloitti mielen. 

Ihan mielettömän innolla odottelen jo ilmestyyko maasta syksyllä sinne piilottamani tulppaanit

 ja voi vitsit...

 lisää ihania kukkia jos istuttelisi. 

Te jotka olette mukana pidempään olleet, 

olette varmaan lukeneet jo moneen kertaan meidän pihahelvetistä.

 Taitaa tosin olla mun henkilökohtainen ongelmani, 

hihih.

 Mies näyttää olevan ihan tyytyväinen ;). 

Nokkosta, nokkosta, rikkaruohoja, nokkosta, pujoa, nokkosta.

 On ollut uskomaton savotta raivata pihasta pihaa reilun 20 vuoden villiintymisen jälkeen. Malttamattomana sieluna haluaisin valmista heti. 

Pihan täyteen uskomattoman upeita kukkakeitaita, 

ihanan tunnelmallisia omenapuita, 

herkullisen kasvimaan ja vaikka mitä. 

No, 

näistä unelmoidessa 

ja yksi kohde kerrallaan edeten,

 toin koivun oksia sisälle aukemaan. 

Ihan vain varuiksi, 

jos tosiaan ensi viikolla sattuu satamaan lunta jälleen.