torstai 18. joulukuuta 2014

Ajatuksia minuudestani

Ihanaa tätä päivää. 
Tiedättekö,
on ollut ihan huippua palata kotiin.
Katselen  ympärilleni ja vain ihastelen. 
En muistanutkaan..
tai oikeastaan osannutkaan aikaisemmin arvostaa, 
miten kaunista meillä on. 
Vähän kuin olisi silmänsä aukaissut pitkästä aikaa ensi kertaa. 

Olen koittanut tämän vuoden aikana opettaa itseäni malttamaan,
rauhoittumaan ja suvaitsemaan. 
Ennen kaikkea suvaitsemaan itseäni.
Aina ei kaiken tarvitsisi olla niin tiptop ja kaiken valmista nyt eikä heti.
Edelleen siis meillä on vielä viisi päivää muuton jälkeen tavarat sekaisin ja laatikoissa. 
Sen vuoksi kuitenkin taputan itseäni olalle. 
On ihan huippua pystyä hoitamaan tätä muuttoa ilman stressin häivää.

Joulukin on kuulemma ihan kohta.
Tutut ei varmaankaan usko, 
että en ole vielä edes avannut joulukoristelaatikoita.
Kyllä se joulu sieltä tulee siitä huolimatta meillekin.
Kuulemma pukki ainakin!

On ollut melkoisen myllerryksen vuosi.
Henkilökohtaisessa elämässä pakka laittettiin uusiksi
ja kaiken sen keskellä vaihdoin myös työpaikkaa.
Irtaannuin siis tutuista rakkaista työystävistänikin. 
Jossakin vaiheessa olin keskellä tilannetta, 
jossa ympärilläni oli uudet ihmiset ja kodissani uudet seinät. 
Monen monta turvaverkkoa oli poissa.
 Oli pakko pysähtyä ja löytää itsestään se turva.

Oma vahvuuteni on aina ollut avoimuus.
En jää yksin ilojeni tai surujeni kanssa.
Onneni on myös ollut maailman parhaimmat ystävät. 
Kuitenkin jossain vaiheessa ymmärsin,
 etten pärjää,
 jos en pysähdy ja uskalla luottaa siihen,
 että pärjään itseksenikin.

On käsittämätöntä miten hurjaa oman itsensä kanssa tasapainon löytäminen voi olla. 
Minun matkani on vasta alkanut,
mutta tänään voin sanoa, 
että luotan itseeni.
Tapahtuneet asiat ovat opettaneet,
ettei huomisesta koskaan tiedä.
Itsestäni kuitenkin tiedän.
En tarkoita, 
että olisin vahva. 
Kuitenkin vahvempi kuin eilen. 
Ja tärkeintä on ollut ymmärtää, 
että pystyn kantamaan itseni ja se riittää. 

Tänään toivon, 
että jonain päivänä tulee se päivä. 
Kun katson itseäni pelistä ja hyväksyn näkemäni.
Sen jälkeen pystyn ihan aidosti hyväksymään muutkin ympärilläni. 



 Tänään voisi olla siis hyvä päivä meidän jokaisen kiittää itseämme. 
 

6 kommenttia: