Pientä pääsiäistä

Meidän pääsiäinen on tänä vuonna vähän erilainen. Se vietetään osin Helsingin suunnalla ja osin aikuisissa täällä Porissa. Huomiseksi on sovittu treffit ystävän kanssa piiiitkästä aikaa ja koska hän asuu lähellä pääkaupunkia, päätimme lähteä jo päivää aikaisemmin ja ottaa pieni irtiotto arjesta kahden. Tänään suunnataan Helsinkiin hotelliin. Katsotaan miten tärähtäneet aivot toimii pakohuoneessa ja käydään hyvin syömässä jossakin. Sitä ihanaa kahdenkeskistä aikaa!!

Perjantain kyläilyn jälkeen suunnataan takaisin Poriin ja lauantaina ajattelin uskaltautua vähän fillaroimaan taas. Kypärän kanssa!!! Illalla tiedossa on Wine and fashion-ilta naisten kanssa. Vähän siis punaa huuliin ja katsastamaan viime hetken muotisuuntaukset. Minä kun olenkin juuri muotitietoudestani tuttu :D. Noh, viiniä maistelemaan ainakin.

Kotia en kovin ole pääsiäiseksi koristellut tänä vuonna. Pääsiäinen ei ole oikein koskaan ollut minun juttuni. Uskonnollista taustaa minulla ei ole, enkä oikein koskaan ole pääsiäiskoristeista piitannut. Lasten vuoksi kuitenkin aina jotain pientä. Tänä vuonna koristemunia keittiössä ja olkkarissa. 

Löysin muutama viikko sitten tuon ison munan paikallisesta Pick and paystä. Tuo sopi minun sisustusmakuuni loistavasti, joten päätin sen kotiuttaa. Voipi hyvin olla, että on vielä juhannuksenakin tuossa liapston päällä. Kipsatun munan puolikkaan sain viime vuonna ystävältäni lahjaksi. Tänä vuonna istutin siihen kukkien sijaan suklaamunia. Jäi ruohotkin istuttamatta miehen heittäessä vahingossa kaikki mullat roskiin. Tosin olisi saattanut olla kovin lyhytikäisiä rehuja kahden kissan taloudessa.

Oikein ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille ja tervetuloa piiitkät vapaat!

Hanna-Riikka

Ajlajk

Täällä makoilen edelleen sängyssä. Maanantai iltana kävin pyöräilemässä. Talvi ja metsäpolun rikkinäiset pitkospuut yllättivät tämän pyöräilijän. Etupyörä tipahti rikkinäisiltä pitkospuilta ja tökkäsi hankeen. Sen verran liukkaasti lensin pyörän satulasta, että onnistuin kopauttamaan pääni viereiseen koivuun. 10 minuutissa olin jo uudelleen pyörän päällä ja ilta meni kotona vain vähän hämmästellessä silmäkulmassa tapahtuvia muutoksia. Eilen töissä alkoi pääsärky ja huono olo. Sen verran kipeäksi olo muuttui, että suuntasin varuiksi lääkäriin. Tärähdyksellä selvisin, mutta nyt on kokemusta siitä, miten helpolla sitä päänsä saa kolautettua kipeäksi. Eilinen menikin sitten nukkuessa. Nyt on silmä ja poskipää mustana ja pää hieman normaalia enemmän tärähtänyt. Niskoissa tuntee myös kopauksen seuraukset. Särky on hellittänyt onneksi eilisestä, mutta otan vielä muutaman päivän vähän rauhallisemmin. Ja kerrasta opin asian mikä olisi pitänyt olla itsestään selvyys jo pyöriä ostaessa. Ilman kypärää en enää polje metriäkään! Aika halpa henkivakuutus tuo kypärä kuitenkin. On ollut lapsille aika opettavaista katsoa minun naamaani. Jopa 13-vuotias totesi aika pokerina, että ei niitä kypäriä varmaan turhaan ole tehty.

Mutta se siitä polkemisesta. Tyttären kanssa napsittiin jokunen aika sitten urakalla valokuvia toisistamme ja niiden siivittämänä päivän aiheeseen. AJLAJK!

                                                                                          * * *

Bongasin jokunen aika sitten ruotsalaisen Ajlajk-nimisen vaatemerkin. Katselin heidän jumpsuitiaan sillä silmällä ja mietiskelin, että raaskinko moisen ostaa. Tuleeko sille käyttöä ja millainenkohan se on minun kropallani. Sitten sattui hauska sattuma ja näin Facebookin kirppiksellä juuri kokoiseni myynnissä. Haalari oli myyjän mukaan uudenveroisessa kunnossa, joten menin ja rohkenin ostaa tuon häneltä pois.

Malttamattomana odottelin muutaman päivän postia ja kun paketti vihdoin saapui, rakastuin haalariin ensi silmäyksellä. Toki tuo on melko "antavahko" minun tyyliini, mutta saahan sinne alle laitettua toppia.

En malta odottaa, että kesä saapuu. Liekö tässä minun tämän kesän lempparivaate. Laittamalla hakusanaksi googleen tuon ajlajk jumpsuit, löydät ihan oikeita mallikuvia puvusta. Tämä oman elämänsä supermalli on kuitenkin parikin astetta lyhyempi ja vartalon mittasuhteiltaan hieman pehmeämpi kuin nuo virallisten kuvien mallit. Joka tapauksessa haalari on IHANA! sekä mallien päällä, että minun!

Näihin kuviin ja tunnelmiin tänään. Ulkona taas super hienoa ilma. Sen verran pitää minunkin itseäni levosta huolimatta ulkoiluttaa, että koira pääsee ulos. Oikein ihanaa tätä päivää ja varokaa liukkaita kelejä!

Väriterapiaa ja höpinää

Hyvää maanantaita. Eipä erikoinen viikon alku. Meillä kaksi lasta kotosalla sairastelemassa. Pienempi oli yön tosi vatsakipuinen ja jännityksellä odotin, koska saa alkaa pyykkäämään. Aamuyöstä vihdoin nukahti ja nyt jo touhuilee niin kuin mitään ei olisi ollutkaan. Isompi murunen taas on saanut melkoisen kovan flunssan. Ei ilmeisesti vuoden alussa sairastanut riittävän tehokkaasti. Noh, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Pienempi ainakin tuntuisi jo huomenna olevan koulukuntoinen, joten pääsenpä minäkin työmaalle. 

Ulkona on kuitenkin huikea ilma. Viikonloppuna yksi haave toteutui ja meille kotiutui kaksi fatbikea. Jo pari lenkkiä takana ja olen niiiin fiiliksissä. Katsotaan jos tänäänkin pääsisi pienen lenkin tekemään illalla. Tämä liikkumisesta saatu fiilis on niin hienoa. En ole pitkiin aikoihin saanut liikunnasta iloa. Toki syynä on kivut, joita useimmat mun harrastamat tai kokeilemat liikkumismuodot selässä aiheuttaa. Oikeastaan kävely on ollut ainoa, jota on voinut täysin ilman rajoitteita harrastaa. Ja siis kyllä. On moni lajeja joita varmasti voisin tehdä. Kaikesta vaan en tykkää ja mulle "rauhalliset" lajit on aika haasteellisia. Tykkään vauhdikkaasta kuntoilusta ja nautin kun sykkeet nousee. Nyt tuntuu piiiitkästä aikaa, että tämä läskipyöräily toi sen tunteen itselle. Ja kun tuohon vielä lisää metsän, jota rakastan, niin ei mitään valittamista.

Kuvat eivät nyt millään tapaa liity sairastamiseen tai pyöräilyyn. Kunhan kuvasin miehen taannoin tuomat kukat.

Melko värikästä meidän kotiin. Mies selkeästi kokeilee mua :D. Toki tässä pihan lumitilannetta katsoessa ja silmien jo harittaessa kesäisempien vaatteiden suuntaan, on tämä väriterapia ihan paikallaan. Aurinko kuitenkin paistaa ja se on mahtavaa. Linnut laulaa ja kyllä se luonto sieltä herää, lumesta huolimatta. Yhtä lyhyt se kesä kuitenkin on. On sitten maaliskuussa lunta tai ei.


Siispä. Nautitaanhan näistä ilmoista.  Ihanaa tätä viikkoa.

Hanna-Riikka