lauantai 3. maaliskuuta 2018

Munakari

Ihana, ihana talvinen päivä. Perun kaikki puheeni Porin surkeista talviolosuhteista. Tänään oli ihan käsittämättömän upea ilma. Pakkasta juuri sopivasti, aurinko lämmitti ja tuulta ei nimeksikään. Mies ehdotti Porin yyterissä sijaitsevan Munakarin valloittamista. Meillä kun on ollut siellä yksi kuittaamaton geokätkö. Ei tarvinnut kahta kertaa pyytää. Varsinkin kun olisi pitänyt valita siivoamisen ja leipomisen huomisia rippijuhlia varten.

Munakari on pieni saari yyterin rannan edustalla. Sinne pääsee ajoittain ihan ilman sen kummempia lisävarusteita ( venettä). Saareen kulkee rannalta matalikko ja matalan veden aikaan sinne pääsee mukavasti kävellen saappaissa ja kesällä kahlaten. Talvella sitten näemmä myös jäätä pitkin. Kerran koitettiin päästä perille, mutta puolessa välissä saappaat eivät enää riittäneet ja syksyn kylmällä, yritys jäi siihen. En oikeastaan tiedä, miksen ole kesällä sinne kahlaillut. Ehkäpä tuo koko yyteri on liian lähellä meitä ( meiltä on 5 kilometriä rannalle :D) ja tulee naurettavan vähän siellä käytyä.

Nyt kuitenkin pääsimme perille. Kätkö kuitattiin nopeasti ja nautittiin maisemista. Kilometrejäkin tuli mukavasti, joten kyllähän tuon toki voi ihan urheilemiseksi laskea. Hiki ainakin tuli. Nappasin myös kameran mukaani, joten ilman muuta halusin tehdä postauksen retkestä.











Pori on kyllä loistava ulkoilupaikkakunta. Kätköilijöille monta upeaa paikkaa nähtävillä ja hienoa toteutuksia. Minä suosittelen ottamaan kaiken ilon irti tästä talvesta. Ulkona on ihan mahtavan näköistä.

Meillä tosiaan huomenna veljeni tyttären rippijuhlat. Tarjottavat leivottu ja koti puunattu. Yllättävän siistinäkin pysynyt, liekö syynä lasten poissa olo :D. Viinilasini kun saan juotua, kipitän saunan lämpöön. Jos vielä saisi yhtä hyvät yöunet kuin viime yönä, on tämä viikonloppu tehnyt tehtävänsä. 

Oikein ihanaa lauantaita.

Hanna-Riikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti