Fiinimpää kukkapaitaa

Rippijuhlat onnistuneesti takana. Pienet ja oikein mukavat, neidin näköiset juhlat. Meidän suku on todella pieni, joten vieraita ei montaa ollut. Siksi uskalsin eilen ottaa niin rennosti. Tarjottavat riittivät oikein hyvin ja sain apua niissä. Kiitos suuresti super hyvän voileipäkakun taikoneelle Titalle <3. Olin todellinen emäntä ja yhtään kuvaa en ottanut tarjottavista, vieraista saati itse sankarittaresta.  Ajatuksena oli kyllä ihan oikeasti napsia kuvia muistoksi tytölle itselleen, mutta kummasti se aika meni tarjoillessa ja yhtäkkiä olikin jo juhlat loppu. Uskoisin, että nuo kännykät ovat kuitenkin räpsyneet, joten varmasti kuvia on tallessa.

Omat vaatteeni kyllä ehdin kuvaamaan... :D :D. Oli kiva pitkästä aikaa laittaa taas päälle vähän siistimpää. Arkisin kuljen pääasiassa rennoissa mekoissa ja kotona lökäreissä. Mun yhdeksi vaatelemppariksi on vuosien aikana muodostunut kuvien kukkapaita. Rakastan paidan värejä ja nyt kun hiuksetkin on vaihtaneet väriä, natsaa nekin loistavasti yhteen. En edes enää muista mistä olen sen hankkinut, mutta tuon kanssa kulkisin missä vain. 

Olen muuten nähnyt joskus jossakin lehtikuvassa saman paidan meidän paikallisen julkkisgladiaattorinkin päällä. Sopi ihan yhtä hyvin hänellekin ;). 

Olen musta pukeutuja. Mielelläni kulkisin värikkäämmin, mutta aina löydän itseni pukemassa mustaa (Jo ennen viime vuosien kropan pehmeyden saapumistakin :D), joten kiva välillä piristää mieltä väreillä. Yllätin kyllä itseni jokunen viikko sitten ja ostin kevääksi itselleni vaaleanpunaisen takin. Myyjä toki rauhoitti ja sanoi, että aina voin sen yhdistää muutoin mustaan asuun. Sillähän se sitten kotiinkin lähti. Hyvä myyntipuhe naisella oli siis.

Housut on ihan vahinko-ostos. Olen vähän joutunut sen aikuisen naisen pehmeyden vuoksi uusimaan kaappini sisältöä. Työhousuja hain ja moiset kotiutin. Ilmeisen hyvä ostos oli, koska teinitytär ilmoitti haluavansa samanlaiset. Kivathan nuo tosiaan on ja uskoisin, että melkoisen monikäyttöiset. 

Nyt on jo vaihtunut päälle ne tutut ja turvalliset lökärit. Saa rauhassa rötköttää, eikä mistään purista. Tätä kutsun laatuajaksi :D.

Mutta mutta. Ruokaa lapsille ja ystävät vielä kyläilemään. Skumppaa jäi hieman, joten taidanpas ottaa lasillisen. Ihan vain koska voin, vai mites se menikään. Oikein ihanaa sunnuntaita.

Hanna-Riikka